sunnuntai 26. syyskuuta 2021

Päin Männikköä

Keskiviikkona perinteiset aamutreenit poikien kanssa.
Sain muuten skarapata auton ikkunan (klo 7.40)


 

Torstaina olikin ex temporee vapaa. Ja kuinka kätevästi ollakkaan. Männikössä oli vapaavuoro. Sain äitini mukaani. Koirat arvostivat.









Tunti meni, vaan jälleen niin järjettömän nopeasti.
Ja oli kyllä lystiä. Töppönenkin pysyi jalassa vaikka oli litimärkä kaikissa lammikoissa juoksentelun seurauksena.




Aika huikeita auringonlaskuja.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Namijemmoja

Kerttu rakas, kuin maailman suloisin virtahepo. Väittävät että isot koirat tarvitsevat paljon tilaa.