Melkein

Allin juoksu on nyt kyllä ohitse. Tosin itse neitokainen on varsinainen lortto, ainakin Eeliksen suhteen.

Eelis "reppana" on melkein pulassa tuon kanssa.

 Kerttu saanut privalenkkiä ja aikamoista ryteikköä pitkin kyllä minua kuljettikin.

Illalla Helenan treeneissä Allin kanssa. Omat aivot olivat jälleen kerran jääneet jonnekin narikkaan.

Ensimmäinen adventti

 Röykän sairaalan lenkki, Kerttu & Eelis.

Riston, Saimin ja Allin kanssa kipiteltiinkin reilu 8 km Märkiön metsissä (tai taitanee olla Kalkkivuorta tarkemmin). Ensimmäinen kerta kun Risto on Allin seurassa juoksun jälkeen. Autosta oton (olivat eri tiloissa) jälkeen järjettömällä höökillä ja innolla, todetakseen "ja se meni jo". Ja se oli siinä.
Ei ollut kiimahirviötä lenkillä.
Aamulla leikkasin kynnet ja Riston tassukarvat, en tosin tarpeeksi hyvin kun tilsoja tuppasi silti hieman muodostumaan.

Talvi on saapunut eteläiseen suomeen.
Kuinka pitkäksi aikaa sitä ei tiedä mutta ainakin ensi viikolla pitäisi vielä olla pikkupakkasta.

Eelis onkin hieman sitkeämpää sorttia Allin juoksun suhteen.
Jospa neitokaisen pesu auttaisi/nopeuttaisi asiaa.
Taitaa olla ensimmäinen koirani jonka toinen pesukerta on vasta melkein 11 kk:n iässä. Vaan ei ollut ongelmaa, pesussa eikä föönauksessa. Kiitos Petteri avusta ja namituksesta.

Hieman väsyttää, silmät ihan punaiset ja roikkuvat.

Pikkujoulu viikonlopun kunniaksi vielä isot puruluut, nämä olivatkin iloinen yllätys.
Yli puolituntia. Tyyli on hieman erilainen. Alli kuorii herkkupäällisen ensin ja jäljelle jää vain vaalea nahkaluu. Saimi nakertaa alusta loppuun, ja herkkupäällistä riittää liki viimeiseen suupalaan.
 

Pikkuinen joulu

 Viime viikonloppuna se ajatus syntyi. Pikkujoulut. Ihan ainoat, ainakin minulle.

Pihapuu on pistetty koreaksi.

Grillin lämmössä, tällä kertaa ei laitettu spurkugrilliä tulille.

 

Jälkiruuan kimpussa. 

Oli meillä melkoisen kaunista, Röykänrinne oli niin hiljainen, tosin tuntui ihan uudelta vuodelta kun Rajamäen joulunavauksen rakettitulituksen äänet kantautuivat järven selän ylitse.

Kiitos Helga ja henkilökunta.
Lasten ohjelma siirtyi (blogin kirjoittajan ylensyönnin johdosta) seuraavaan kertaan. Tosin lapsoset viihdyttivät itseään aika mukavasti itse.
Riston kanssa sentään pidimme hyvinkin epäonnistuneen tanssiesityksen.

Loppuilta olikin melkoisen rauhallista menoa, minunkin mennessä nukkumaan jo klo 21.
Terveisin kreisibailaaja

Ei värillä väliä

 Juuri viime viikolla koulussa sanoin että Eelis on siitä kummallinen koira kun se nuuskii todella vähän ja harvoin. Sen jälkeen onkin nuuskuttanut menemään. Oikein urakalla. 

Nauratti hitokseen kun mietin sitä tyyppiä joka huuteli Facebookissa 50m pituisen liinan perään. Siinä ilta kuluisi rattoisasti kun koira olisi kiertänyt sen seitsemänkymmentä puuta.....

Kyllä tuollaisessa 10m pituisessakin (voi tuo olla 7m) on puuhaa riittämiin. Nyt kun lumi on maassa tohdin antaa häntäpään liinasta raahautua maassa.

Voisin vannoa että melkein meni koko järvilenkki nuuhkien. Jee! Eelis 👍

 

Kunhan on oranssi.

Hieman tuli mutajalkoja.

Koirien keksit (pehmeitä nuo ovat) näyttivät raakana paljon värikkäämmiltä. 

Tytöt karsivat näemmä ylimääräisiä oksia sireenipensaasta.

Riston kanssa oma nuuskuttelulenkki ja illalla vielä hallille ihmettelemään.

"Ettekö te tajua?"

 "Allin juoksu on kohta ohitse! Päästäkää minut äkkiä! Tiedän mitä tehdä!"

-eelis-

Sillävälin, parhaat kaverukset Saimi ja Alli vaan leikkivät, viis veisaten jodlaajasta.

Pientä iltapalaa.

Lihapallerot liiskattuna näyttävät kyllä hieman vähemmän herkullisilta. Tarjoilu toimi kuitenkin moitteetta ja syöjät olivat tyytyväisiä.

Esipesijä.

Latvialainen pihakoira

Aamulla hallille, yksi tyttö on ainakin järjettömän onnellinen ja iloinen näistä treenivuoroista jotka Allin juoksun takia saa itselleen. Maanantain iltatreenin jätin  väliin, kiimahirviön (Riston) kanssa en viitsinyt lähteä pahoittamaan mieltämme. Pojat ovat nyt aika sekaisin. Eikä Alli ainakaan tilanne helpota, yrittää tunkeutua kissanluukusta, ulos mentäessä, poikien luokse. On muuten aika vahva ja painava tyttö, etenkin kun sitä yrittää estää pääsemästä sinne minne tahtoo.

Risto tosiaan ei syönyt maanantaina eikä tiistaina aamuruokaansa. Päivän kaksi muuta ateriaa menivät kyllä erinomaisesti. Tänään aamulla ei ruoka maistunut Eelikselle, Ristolle kylläkin.

Koirien siirtely on tällä hetkellä tetriksen pelaamista.

Saimi

Ristonkin suu kääntyi hymyyn kun treenimään pääsi.
Oli aivan oma itsensä hallilla, no ehkä pikkaisen enemmän nuuskuttelua.

Kertun ja Allin kanssa järvilenkki.

Kuulethan sinäkin korvissasi Bonanzan tunnusmusiikin?

Pentele! Nyt se lähti riistan perään!

Oli ensimmäinen ajatus.

"Onnekseni" kävi syömässä vain ihmisen kakkaa.

Ei muuten olisi metsään eksyneitä jos kaikki paskoisivat viereensä. Kyllä jokainen vapaana oleva kotisessekin löytäisi...

Kuvan tyyppi liittyy vahvasti tapaukseen.

Onneksi olin hetkeä aikaisemmin ottanut Kertun kiinni (lähinnä estäkseni järveen menon). Muuten olisinkin päässyt pesuhommiin. Kerttu mieluiten kierii paskassa... siinä syömisen ohessa.

Kotipihalla on kaikki pissaläntit hyvin kaivettu esille. Urosten aktivointia tämäkin.
Riston kanssa kauppareissu, nyt on piparitaikina hommattu.

Kotimatkalla katseltiin jälleen Roopea ja Toopea (ankat).

Eeliksen juoksutus koirapuistossa. 

 

Viidestoista vuorokausi

Allin juoksu on hetkessä 15 vuorokausi. Tänään aamulla ei Ristolle enää ruoka maistunut. Säilykeruoka kylläkin. Eelis syö normaalisti.



Pahvilaatikot, nuo kissojen mielestä parhaat paikat.

Evakossa, työhuoneessa. 

 

Kyllä on nättiä, pakko laittaa nyt hieman näköesteitä ettei Risto urputa Eelle.
Koska juoksun parhaat päivät.

Laiskan pumpsea sunnuntai

Petteri kävi tyttöjen kanssa tarkistamassa tilanteen.
Uimaan voisi hyvinkin mennä.

Helga neitokainen tuli juoksuttamaan poikia.
Sen verran reipas tyttö että hoitelee "kaksi yhden hinnalla"

Helga (Grapevine Neela)

Eelis (Grapevine Norton)

Ilotyttö

"Sanoivat että olen pötkö"

Pari tuntia vierähti jälleen tuosta noin vaan.
 Ensi viikonloppuna pidetäänkin pikkujoulut.

Saimi

Eelis, ja siskon lähdettyä olikin hyvä hetki kellahtaa katolleen.

Antilta saatu chilintaimi on tehnyt satoa ja kyllä nuo punastuivat.
Sekä jalostuivat Petterin käsissä karamellipossuun.

Illalla alkoi lumisade. Ensilumen tulo on aina niin ihanaa. Ääni yleensä muuttuu kun talvi etenee ja jos tuota lykkää harvase päivä.