sunnuntai 27. syyskuuta 2020

Sisko ja sen veli

 Eeliksellä oli treffit Helgan kanssa Montulla.
  















Pallimaakari


Montun jälkeen käytiin viilentymässä Nukarin koskelle, kuten niin moni muukin. Aivan mielettömän kaunis paikka. Valitettavasti porukkaa oli kuin pipoo (mitä hemmettiä tuo sanonta tarkoittaa?)












Minä kävelen näin

 Kävelty ja taas kävelty.
Pojat kahahtivat yhteen perjantaina. Suuremmilta vahingoilta vältyttiin 
Eikä "taistelu" jatkunut.


Riston ja Saimin kanssa Leppälammella.




 Niin kamalan kaunista.
Syksy. Luopumisen aikaa. Kaikki kuolee.







lauantai 26. syyskuuta 2020

Reino

 Maailman paras. Reino tiesi sen. 
Olisi niin paljon sanottavaa, surultani vaan en vielä pysty.

Mäenlasku ei loppunut. 
Olin turhaa siitä huolissani.

Laske loppumattomia mäkiä ja syö juustoa niin paljon kun jaksat.
Kerro terveisiä sinne pilven reunalle.

Olit ainutlaatuinen. Niin äärettömän rakas. 

Grapevine Ray of Hope
17.0,.2010 . 25.09.2020




Ilman sinua 💔

torstai 24. syyskuuta 2020

Täydellinen päivä

 Aamulla en aamukahvia juodessani tiennyt että tänään on minulla vapaapäivä.
Kiitos Petteri 💗

Aamupissalenkkien jälkeen Saimi&Eelis autoon ja suunta Kellokoskea.
Touhu&Temmellys. Tuo koirien paratiisi.



Sirkku miehensä kanssa olivat tehneet jälleen hieman uudistuksia.

Tästä tulee enemmän kuvapäivitys koska kuvat kertovat perinteisesti enemmän kuin tuhat sanaa.








Suloinen tyttöni "kampaviineri" tassuineen.


Pallimaakari, ei varmasti tarvitse enempiä selitellä.


Pallomereen en tohtinut makupaloja heitellä.
Sanoisin että koirani ovat suhteellisen uteliaita kun ilman houkuttelua kävivät pallomeren perällä.
Siellä oli muovipulloja sun muuta ritisevää ja rätisevää.







Sinne meni, Eelis.



Saimikin kävi katsomassa. Hyvin mahtuu bernhardinkoira kääntymään.



Sirkuskoirat, palleilla.


Vasemmalla Saimi ja oikealla Eelis.


Välillä etsittiin nameja juurakon joukosta.




Ja juotiin.



Saimi ja välillä kamera räpsähtää, tässä tapauksessa ramppiin.


Tunnin hurvittelun jälkeen ! Eelis! Jätkä kävi maaten varjoon.
Saimi taisi olla energiaa säästävämpi koska koko aikana ei makaillut. Ee juoksee paikasta toiseen, no aika reippaasti.


Toki ei virta loppunut vaikka välillä huilittiin.
Kiihdytyskaistan vieressä oleva seikkailurata oli aika kiva.
Siitä videota facen puolella.





Heinäladossa, ahneempi jaksoi. Vähemmän ahneempi makoili varjossa.




2 tuntia. Ihan täydellistä. 
Kelistä voin vähän valittaa, liian kuuma.

Kertun kanssa sienessä ja Riston kanssa kentällä rallytreeneissä.
Reino privalenkillä, Petterin kanssa.

Voiko oikeasti vapaa olla parempi?
Tehdä sitä mikä tekee onnelliseksi. Koirat ja itseni

Ja kyllä, kerkesin ajamaan myös nurmikon.
























Namijemmoja

Kerttu rakas, kuin maailman suloisin virtahepo. Väittävät että isot koirat tarvitsevat paljon tilaa.