Onko kokki kotona?

 Kyllä ja hiivaakin löytyy, sekä kaikki muut bakteerit .
Hassun hauskaa niin kauan kun noita ei tarvitse lukea oman koiran lääkärikäynti raportista.

"Saa tuulettaa"

En ole selfieiden ystävä mutta menköön tämä. Kun Saimi vaan tahtoo olla olla niin lähellä. Useimmiten pää on tuossa pääni päällä.

Maisemat on arkisin melkoisen samanmoiset, päivästä toiseen.

Olin päättänyt että "kellotan" kaikki lokakuun lenkit jotta saan itselleni faktaa paljonko sitä oikeasti liikutaan.
Jokainen varmaan arvaa tässä vaiheessa että veetuilleen meni, milloin ei riittänyt akku tai milloin vain satuin unohtamaan.

Jotakin kuitenkin on tallentunut.

Lokakuu 184,2 km eli päivää kohden 6,2 km

302 915 askelta, päivässä 10445.

Mutta miksi hemmetissä minä vain paisun ja paisun?
Melkoisen kamalaa tämä keski-ikä.
Perse, menee ja läski korvaa kaiken.
Ei muuten naurata. Paitsi se että olen poikatukka, sellainen josta olen ihan järjettömän iloinen.
Jotta partureissa on eroa.

Vielä kun saisi munat.

Pimeää kuin ...

Tätä taas seuraavat kuukaudet. Pimeys tulee jo kello 18.
 Sellainen kunnon pimeys ei mitään hämärän hissua.
Vielä kun muistaa siirtää kaikki kellot oikeaan aikaan.

Kilpailemme kohta pihavalosarjassa naapurissa olevaa "ruotsin laivaa" vastaan.

Kerttu ja Risto pääsivät valoisaan aikaan Riihimäelle laumalenkille. 
Eevan ja Coren kavereina.

Sitä ennen puistoiltiin puolisen tuntia, pienten puolella.
Ja aimo annoksen sain jälleen harjattua irtokarvaa.

Aamulenkillä kaksosten kanssa, Petteri löysi kanttarelleja (ei kerätty).

Mä olen niin loppu, väsynyt ja kaikkea.

Trampoliini tähdet

 Töiden jälkeen Riston ja Saimin kanssa Klaukkalassa lenkki.
Kotona pihahommia, tottahan toki meillä tynnyri kärysi. Sankkaa savua ei tosin saatu aikaan.

Risto ja Saimi

Kerttu vähän lepäsi, rankkaa syödä kaikkien muidenkin puruluut.

Kerttu ja Eelis

Hännät heiluivat niin vimmatusti.

"Pikkasen korkeammalta näkee paremmin"

Mitään kummallista ei touhuttu. Oltiin vain pihalla.
Koirat tosin leikkivät hippaa ja painivat. Sekä seurasivat minua.
Ruuan jälkeen hyvin väsynyttä porukkaa.

Rattoisa lauantai, taisin painua itsekin nukkumaan kahdeksalta.

Kaksoisveljeni

Nyt on harjattu, kammattu ja ja... mitä sitä nyt onkaan.

Riston "veli" on nyt poistettu. 
Juurikaan koirasta ei kyllä huomaa että mitään olisi lähtenyt.

Jaloistakin lähtee kampaamalla karvaa (etupuolelta, sitä lyhyttä).

Tassukarvat siistitty (ei vielä kuvassa).
Ja hiljalleen on tassujen välien karvat jälleen valkoiset, ja valkoisena kasvavat.
Hiiva on poissa. (kiitos yhden ruuan)

Tilaihme, tai sitten meillä vain on kylmä.

"Tässä positiossa koirasi lämmittää itseään varastoimalla ruumiinlämpöä. Lisäksi asento suojaa koiran raajoja, kasvoja, kurkkua ja sisäelimiä. Tämä asento on erityisesti tyypillinen luonteeltaan lempeille ja rauhallisille koirille."
Lainaus sivulta kuono.fi

Ai niin, käyty aamulla hallilla treenimässä.
On se. Vähän aloin katsomaan kokeita.

Koiran kyyneleet

 

Kertun ja Riston hieronta, Vikapalassa.
Molemmat justiinsa niin jumissa kuin pelkäsin.

Kertulle tuli kaulaan lisää pituutta, kallonpohja ja niska ne pahimmat jumipaikat.
Nahkakin oli kovasti irtonainen käsittelyn jälkeen.

Riston kyynel.

Silmät sikkuralla nautti pään lihaksiston avauksesta.

Näissä näkyy tuo kirsussa oleva arpi. Mahtaako koskaan palautua normaaliksi?
Tosin koiraahan tuo ei haittaa. Kamalan helposti aukeaa jos kuonolla tonkii. Niin on siinä ohut iho. 

Eevaa ja Corea moikkaamaan.

Nämä kaksi kuvaa Eeva Heikkerön ottamia.

Kiitos lounaasta, ja ulkoiluseurasta.

Tämä ilta ollaankin vietetty rennosti sisätiloissa,
Eeliksen maha on aavistuksen parempi. Ei kaarikakkaa.
Velliä. Vielä ei mennä lääkäriin kun paremmalta vaikuttaa.

Varokaa kauriita

Aamulla maa oli vähän valkoinen.

Auto näytti valkoisemmalta.
Töihin mentäessä, etelään päin (15 km) oli vain märkää. Eikä lumesta kukaan varmasti ollut nähnyt vilaustakaan.
Päivällä kaikki lumi kyllä katosi.

5 kauriin lauma. Tuosta ne naapurin pihalta köpsötti toisen naapurin pihalle. Ilman mitään kiirettä.
Petteri kuvasi todistusaineistoa.

Riston kanssa treenit ja Petteri lenkkeili sillä välin Kertun kanssa liki tunnin.

Eelis on kipeä.
Veto poissa ja maha ihan sekaisin 😟
Sisälle ei ole ripuloinut mutta ulkona tulee suoraan kaaressa.
Seuraamme vielä tilannetta.
Huolestuttaa. Muut ovat ok.

 

Ja niin tuli valo

Siis missä muualla on näin kaunista?
Kysyn vain.
No ehkä alppimaisema saattaisi vetää vertoja.

Sääksin kierto

Justiinsa puljattiin, mutaojassa.

Kiljavan puolella sitten väkeä kulkikin enemmän, meidän lisäksi.

Vähän kastui kenkä.

Keken kanssa kaksin, hieman harmittaa että ei otettu mukaan.
Ja syy oli? Ei todellakaan mikään järkevä.
Kotiin tultaessa kuului kun Kerttu ulvoi sisällä, sydäntä särkevästi.
Miksi olin paska?

Ruuan jälkeen on hyvä olla mahan vieressä maaten.

Saimi

Eelis