Punkin penteleet

Tänään irrotettu Eeliksestä kaksi punkkia, päästä. Ja aikaa tähän sain tuhrautumaan 15 min. Kyllä. Kun punkkikoukku oli melkein punkissa, Eelis vaan ei voinut itselleen mitään. Piti juosta pari kertaa talon ympäri ja muutama kierros myös auton. Tämähän toistui, aika monta kertaa. Lopulta siirryin verannalle, irrotus tehtäviin. Siinä leikittiin oravaa, potkittiin, raavittiin, heiluteltiin mielipuolen lailla päätä jne. Molemmat punkit irrotettu ja poltettu.

"Jaa, mää vai? Hankala?"

"Hoh, hoijaa. Ei pidä paikkansa!"

Tällä hetkellä myös kynsienleikkuu on yllämainitulle aivan mahdoton tehtävä.
Kaipa se on tämä ikä (Eeliksen ikä, ei minun). Toivottavasti.
Koska aikaisemmin on ollut helppo tapaus, niks naks ja kynnet on saatu pidettyä lyhyinä.
Saimihan ei harmaita hiuksia tämän suhteen aiheuta. 

Sen verran painimista oli että melkein tuli kiire Riston treeneihin.
Kerkesimme kuitenkin Jokelassa käydä yhdellä kätköllä. 

Treenit sujuivat vallan mallikkaasti. Kaksi kuukautta ollaan vain oltu ja ulkoiltu. Jospa se motivaatio itselle taas löytyisi. Vaikka kyllä aika kolauksen olen saanut.
Koiran toimintaa en todellakaan voi syyttää enkä moittia. Vika on täysin minussa.

Kotona oli vaan "ihan pakko" treeniä Eeliksen kanssa omalla kentällä.

Ensin se on näin.
Niin kuuliaisena ja valppaana.

Alimman kuvan ilmekin jo kertoo, ja siten lähti. Mopo keulimaan. Taas on kentän nurmi rullalla. Jatkossa muistan ottaa liinaan ja estää moisen villiintymisen.

Riston ilta sujuikin näin, kuten aina.
Herkeämätön tarkkailija.

Ja minun viereltä ei poistu, vaikka kuinka väsyttäisi.

 

Sain äidiltäni lahjan.

Ehkäpä maailman suloisin linnunpönttö.
Kiitos äiti!

Meillä on lisäännytty, runsain mitoin. Jos tahdot akvaarioosi monnilapsosia niin tarjolla olisi. Kauhulla odottelen kun nuo alkavat lisääntymään.
Nythän näitä on kovasti erikokoisia. Todella pikkuisia ja vähän isompia ja vielä vähän. Ja sitten äiti ja isä monni. Toinen on iso ja toinen on jätti mörkö.
250 litrainen jää tuolle laumalle pieneksi, se on varma. Vai erottelenko tytöt ja pojat eri altaisiin?

Ansa on löytänyt uuden lempipaikan, vai nukkuuko tuossa varmuuden vuoksi? Ettei putoa raapimapuusta (missä nukkui aina ennen). Ansahan ei ole enää mikään nuori poika, melkein 14-vuotias.
Petihän on Riston pentupeti. Tuo kyllä kelpaa edelleen koirillekin jos tuon yläkertaan siirtää. Onhan se vähän pieni, koirille.