Syksy

Maailman paras tyyny. Oma isä.

 

Saimin ja Eeliksen kanssa harjulenkki. Ei se nyt niin pitkä ole mutta saatiin me aikaa kulumaan 45 min.
Eilisen punnituksen mukaan painot jakautuivat seuraavasti Eelis 60,5 kg ja Saimi 63 kg, samalla otettiin rokotukset ja näemmä tarve niiden uusimiselle on kolmen vuoden päästä. Eeliksen "pakoputkea" hieman sörkittiin ja tyhjennettiin samalla anaalirauhaset.
Sörkkiminen, koska tovi sitten oli omistajan kokeiluhalun myötä vatsa hieman sekaisin ja "pöllönsilmä" hieman ärtyi. Kaikki on nyt ok kun olemme palanneet tuttuun ruokaan.

Ee kyllä selkeästi vaivaantuu kun kuvailen. Siitä on äärettömän vaikea saada kunnollisia edestäpäin otettuja valokuvia.

Kaksosten jälkeen loppu porukka autoon, hätä (tai ainakin odotusarvo) oli niin suuri että Holman kohdalla oli kaarrettava parkkiin ja käytävä luontopolulla.

Koska syksy, vaan on niin järjettömän kaunis vuodenaika.

Työpaikan (oli vaan pakko hakea koirille lihaa) kautta Isosuolle. 
Ilahduin kovin kun näin parkkipaikalla kyltin jossa kerrottiin kiertosuunta.
Sitä iloa tosin kesti vain vähän aikaa koska muut eivät selkeästi ole siihen reagoineet. Vastaantulijoita oli melkoisesti. Arkipäivänä, kello 14 aikaan. En ymmärrä.
Mahtaa olla aika painajaista kulkea tuolla viikonloppuna, ainakin jos keli on suotuisa.

Kerttu, Alli ja Risto

Nuuskamuikkunen oli jälleen aikamoinen.
Otsanahka vaan tutisi.

Illan Suomiehen lenkin peruin, KYLLÄ! Minä sanoin että tänään ei kyllä taida jaksaa. Toki Petteriä ei tainnut kamalasti haitata.
Koko päivä siis yhtä koirailua eikä yhtään siivoamista, pihalla haravointia ei lasketa.

Aamuhan alkoi siis syksyiseen tapaan hallitreenillä.
Riston ja Allin kanssa. Sekä Hannan ja Onnin kouluttamisella.