Matkaan mars

Hyvin huonosti nukutun yön jälkeen olikin hyvä lähteä matkaan.
Kyllä, ihan vaan varmuuden vuoksi heräilin ja tarkistin että onhan se herätys varmasti päällä. 

Yön aikana oli ripotellut sen verran lunta että maisema oli kuin satukirjasta.
(Ei siitä missä on mörköjä ja kummituksia)

Helsingin keskustassa olikin ns. normi talvi. Ankea ja märkää.
Matkaan varattu ajoaika sujui hieman nopeammin kuin kuvittelin.
Joten paikan päällä, satamassa, hyvissä ajoin.

Meri oli rauhallinen ja kuljetti minut ja valkoisen ratsuni turvallisesti Tallinnaan.

Sillä välin kotikonnuilla.

Viron puolella koukkasin Piretin kyytiin ja matka rajan ylitse alkoi.

"Jokunen" tunti autossa istumista.
Perille päästiin vaikka pätkä 20 km/h tuntui melkoisen työläältä.
Siinä tunsi itsensä kelkkajengiläiseksi. Mitään pitoa tienpintaan ei ollut. Ei minulla eikä muilla letkassa ajavilla. Kiireiselle kävi huonosti, yhdelle todella huonosti.
Lisäjännityksen toi tien varsilla olevat peurat ja tummiin vaatteisiin pukeutuneet humalaiset.

Vaan kyllä kannatti!
Riston ja Gvenan pennut 💓

Loppuilta meni pentulaatikossa.