sunnuntai 2. tammikuuta 2022

Torilla tavataan

 

Tämäkin aamu alkoi päänsäryllä (eikä ole edes ns. itse aiheutettua). Toki yhteen saakka valvomisella saattaa olla osuutta asiaan. Mutta kun alkaa katsomaan jotakin mini sarjaa (tässä tapauksessa Julkinen tuomio - Showtrial) niin loppuunhan se katsottava. Samalla Risto sai hierontaa parin tunnin ajan joten joten en ihan turhanpanttina istuskellut.


Petterin lenkittäessä pikkukakkoset minä askartelin palapelin,
kovin kätevästi sujahti tunti.
Ja eipä tarvinnut ajatella mitään (ja päänsärky katosi).
Ee könköttää hieman joten tänään lepopäivä ja laserointia illalla. 

Kerttu ja Risto kyytiin ja isolle kylälle.



Koirapuistossa riitti nuuskuteltavaa.



Lenkkisuunnitelma suuntautui Katajanokalle.



Oi ettien että, miten ihanat 💓
Myös koirien niminä olisivat oivalliset.



Helsingissä hiihdetään. 


Koronapenkit. Näitä yhden istuttavia oli pitkä rivi tuossa rannassa.


Tuuli oli melkoinen. Koirien korvat vain läpätti.
Yritin myös kuvata, läpätyksen. Tosin siinä onnistumatta.
Alkumatkasta jäätävä sade teki takkini rintamuksesta panssarin ja silmälasit olivat pisaroita täynnä.



Vaan onhan tuo suukkosuu ehkä maailman suloisin hippoturpa 💗


Katajanokan kierron jälkeen suuntasimme tietenkin Mantalle.



Rekiretki






Kukkuu! 



Kluuvilla ihastelin hienoja koirapatsaita.
Ja pakkohan (hah hah haaa) oli laittaa Risto mukaan kuvaan.
Kuvien ottamisen jälkeen vasta huomasin bistron nimen Bardot (=muuli)



Tuomiokirkon kautta autolle.
Pari tuntia ja kuutisen kilometriä. Ei matka vaan se aika. Vai miten se meni?
























Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Namijemmoja

Kerttu rakas, kuin maailman suloisin virtahepo. Väittävät että isot koirat tarvitsevat paljon tilaa.