torstai 27. tammikuuta 2022

Kertun nenäilta

Tiistai alkoikin jo normaaleissa merkeissä. Riston kanssa koulutuskentän lenkki ja Een kanssa tarvottiin harjua pitkin kuoppalenkki. Tyttöjen "aamulenkki" olikin kakkapartiointia pihalla. Kylläpä sitä kertyy, pihallekin.

Viimeiselle Nosework kurssi kerralle päätin ottaa Kertun. Ehken nyt tahdo Ristolle opettaa tuota lattian imutusta. Parin viikon päästä kun olisi tokokoe tuolla samassa paikkaa.
Matkalla hallille otin kyytiini Kiljavatiellä seikkailleen urospuolisen koiran. Matkalla soitto Onnentassuun (joka meni klo 19 kiinni) ja treenini alkoivat klo 19. Vaikka olisinkin päättänyt toimittaa karkurikoiran ensin, niin klo 19 en olisi siellä ollut. 
Tiedoksi että tämä ei nyt kuitenkaan ollut kidnappaus vaikka koiran Röykästä Hyvinkäälle mukaani otin. Samainen koira (useimmiten kera toisen koiran) ovat viikottain riesana liikenteessä. Jospa omistaja hiljalleen (tuskin ,pari vuotta jo koirat "tykänneet juosta metsässä" kuten sanoivat) ymmärtäisivät rakentaa aidan tms.
Treeneistä soitin ohjeen mukaan häkeen ja sovin treenien jälkeen poliisin kanssa treffit Hyvinkään poliisiasemalle. Ja koira pääsi Onnentassun putkaan yöksi.


Oppilaalta ei ainakaan intoa puuttunut.



"Hyvin mä vedin"
(Kirjoittjan suomennos, potki ja särki laatikkoja sinne tänne)


Kaikkensa antaneena.

Kotimatkalla Kirjavantiellä paniikkijarrutus, ei osunut. Peura veti u-käännöksen ja jäi hyvin paheksuvasti tuijottamaan minua.
Mutta hei, ei tullut peurakolaria. Onneksi.






 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Namijemmoja

Kerttu rakas, kuin maailman suloisin virtahepo. Väittävät että isot koirat tarvitsevat paljon tilaa.