Jäätävä polte

 

Tiistai illan Nosework treeneissä haisteltiin muutakin kuin eukalyptushajua. Hallin lattia oli vastustamaton, sitä imutettiin urakalla, nuoleskeltiin ja jymähdettiin x-asentoon makaamaan jun huumaavat hajut piti saada talteen. Kotona, ensimmäistä kertaa tuijotteli Eelistä (jota hieman ihmettelin). Rauhoittui kyllä.

Aamu hallilla oli oma ihana itsensä, ilman mitään ylimääräistä kummallisuutta.

Jääviä ja tötteröitä, videota vain jälkimmäisestä.

Koirien vuoroa vaihtaessa, katsoin että Eeliksen hihnan lukko "ei ollut ihan ok" joten päätin käyttää pissatuksella flexillä. Kakkapussia roskiin viedessä, kännykkää näpytellessä (olin siis katsonut ettei Hanna ja Onni ole vielä paikalla). Kas, Ee ampaisee kulman taakse (8m flexi on pitkä) ja samalla näen Onnin tulevan. Ainoa mitä suustani pääsi oli PRKLE! ja kas molemmat koirat palaavat välittömästi omistajiensa luokse. Ei rähinää eikä edes kierrosten nostoa.
Kamalan kätevä sana. 
Tulee ihan mieleen facebookissa nähty kirjoitus jossa henkilö kysyi neuvoja koiran pysäyttämisen opettamiseen, että seisahtuu niille jalansijoille vihjeen kuultuaan riippumatta siitä missä on, kaukana tai lähellä.
Yksi vastaus oli ylitse muiden. "Topakasti sanoen Seis paikka!"

Perkele ei tainnut tulla tarpeeksi topakasti kun kääntyivät ohjaajan luokse 😂 

Piputusta. Lumi oli himpan liian kovaa kun namit jäivät pinnalle. 

Kätevänä emäntänä lupasin valmistaa meille ihan ihmisille ruuan. Yleensähän kunnostaudun vain koirille kokkailussa.
Ihan vaan tiedoksi että levyn lämpötilaa ei kannata kokeilla kämmenellä.
Ensimmäinen ajatus toki oli "huh, onneksi palkkaan koiria vasemmalla kädellä".

Liesi on kuuma ja lumi on kylmää.
Pitkä tarina, etenkin kun sen levyn ei pitänyt olla päällä. 

Kämmen kärvähti aikalailla ja apteekki reissu oli tehtävä.
Melkein 3 tunnin jäähdyttelyn jälkeen.

Kotona se riemu sitten repesi NOT!
Pojat ottivat yhteen. Tai oikeastaan Risto kävi Eeliksen päälle ja toinen puolustaa itseään. Keittiössä tietenkin jotta sai miettiä siinä ohessa lasivitriinin kestämistä.
Lääkäri reissu yhdentoista pintaan. Haavojen puhdistus. Molemmille antibioottikuurit ja särkylääkkeet.
Ei ollut kyllä helppoa oman käteni kanssa. 
Onni on lähellä asuva ihana eläinlääkäri Taina Haarahiltunen 

joka otti meidän liki keskiyöllä vastaan.

Oma yö menikin puoli neljään saakka kättä kylmäten ja kyllä särkylääkkeet on otettu ja pihkavoiteella kuorrutettu käsi.