Pullat uunissa

 Aamusta tyttöjen kanssa lenkki. Josta ei yhtään kuvaa (kummallista).

Poikien kanssa oma lenkki ja kuvaajakin oli näemmä hereillä.

Siellä me oikaistaan kun gasellit konsanaan.
Pellolla oli kyyryssä myös punainen kissa (ei meidän Ansa). Ristokin sen huomasi mutta ei sen enempää kiinnostunut. 

Kotona odottikin "Peuran pyllyt ihanat"
Kiitos uuden Klaukkalan ohitustien.
Perjantaina yliajettuja (4 kpl joista 2 jäi löytymättä)

Peuran ranka on pitkä.

Lihaisa köntsä.

Sveitsin prinsessa syö tottahan toki sohvalla 😋

Saimi, tuo ah ahneuden huippu. saattoi syödä hieman enemmän kuin muut.

Rangan asettelua.

Siinä, kun mennään mahan viereen maaten.
Kuvassa ei näytä niin tuhdilta kuin livenä nähtynä.
Hieman se Eeliksen syömättä jäänyt lihaisa luu huutelee Saimin korviin... 
Luu on teljetty nyt tarhaan ettei se ihan tänä iltana enää Saimin suuhun eksy.
Jännittävää onko se siellä vielä aamulla.

Oma terapia istunto pidetty, lihapullien pyörittämisen merkeissä.
Ensimmäinen pellillinen mini pullia. Seuraavat näitä isompia.
Koirille, kuinkas muuten (ei ole tullut kritiikkiä).

Niin, ja tein koirille aktivointipurkit.
Porasin ja pujotin narut, vain todetakseni että persiilleen meni.
Ei voi reikiä laitta puoleen väliin, nuohan kippaa heti.
Risto pääsi koekäyttämään erittäin huonolla menestyksellä. 
a) aivan liian kiltti ottaakseen mitään ilman lupaa
b) herkut putosivat maahan, tuosta noin vaan
c) Risto etsi vain maasta

Uusiksi meni. Koko homma. Muita en edes ottanut kokeilemaan.
Tosin muilla oli kiinnostus 100% peuranrankoihin, Ristohan syö vain silloin kun minä olen lähellä.

Edellämainittu käyttää Petterin (jostain kumman syystä pieneksi jäänyttä) Back on Trackiä niskan lämmittämiseen. Normi takissa ei riitä "tehot" niskaan saakka.

Muuten voin sanoa että meillä on lattiat täynnä reporankoja koiria.
Yksi vähän pumpseampana. Eli se ainoa jonka ei tarvitsisi massaa saada.