sunnuntai 4. lokakuuta 2020

Vallila

 Töiden jälkeen Vanhankaupunginkoskelle ja siitä kävelemään.
"Löysät pois " otettiin ensin puistossa.


Risto & Kerttu







Helsinki on täynnä mykistävää kauneutta.



(vetävällä askeleella, kulkee hän)




























Ravintola Pikku-Vallila.


Ihana terassi, mennessä terassi oli tyhjä mutta porukkaa tuli meidän ollessa.
Osa lähitalojen asukkaista olivat nähneet meidän kulkevan ja kuvaajia/silittäjiä riitti.
Näiden kahden kanssa vaan on niin helppoa, olla terassilla vaikka oluella.
Eivät ole liian kiinnostuneita (kapealla jalkakäytävällä) ohi kulkevista ihmisistä. 


Hieno neiti on hieno neiti. Kerttu rakas.



Risto kulta.


Yhden oluen jälkeen maailma näytti todellakin erilaiselta.


Ei se matka vaan se aika.
Olo oli kuin ulkomailla olisi käynyt. Aivan mahtava iltapäivä.









Kotona oltiin vasta kun katuvalot paloivat.

1 kommentti:

Namijemmoja

Kerttu rakas, kuin maailman suloisin virtahepo. Väittävät että isot koirat tarvitsevat paljon tilaa.