Vapaapäivän ihanuutta. Vaikka pitkälle yli puolenpäivän meni asioiden hoitamisessa. Reinon ja Saimin kanssa kaksin. Hissukseen, ihmetellen. Tunti.
Mahtavat valjaat, menevät Eeliksen säädöillä Reinollekin.
Ennen veteen pääsyä tuli kokeiltua olkapään ja flexin kestävyys. Hyvin kesti. Molemmat.
Kovin reilua Saimia kohtaan ei ollut päästää Reino irti ja antaa vapaa käsky.
Kovin reilua Saimia kohtaan ei ollut päästää Reino irti ja antaa vapaa käsky.
Eeliksen kanssa puolentoista tunnin lenkillä. Saatoin poimia muutaman kanttarellin.
Samalla Eelis sai harjoitella odottamista. Rennosti odotti. Pakko laittaa kiinni jottei tallo sieniä, kun niitä vain löytyy ja löytyy.
"Olisiko hetki aikaa poseerata?"
Loppumatkasta Eelis sai nippailuhepulin (nipistelee etuhampailla sieltä täältä). Tilannehan pahenee mitä enemmän estät tai suutut. Prkle.
Tähän saakka tuo on liittynyt vain kovin kiihtyneeseen mielentilaan tai turhaumaan.
Tähän saakka tuo on liittynyt vain kovin kiihtyneeseen mielentilaan tai turhaumaan.
Kertun ja Riston kanssa myös puolitoista tuntia. Enemmänkin olisi mennyt mutta ampumaradan "sotatanner äänet" saivat minut kääntymään kiireen vilkkaan kotia kohden ja pohtimaan Reinon pärjäämistä.
Ei ollut Reino pojalla hätää. Nälkä ennemminkin.
Tämä satsi menee eteenpäin ystävälle.
On kanttarelli himo tullut itselleni jo tiensä päähän.
Mutta ei noita metsään voi jättää.
On kanttarelli himo tullut itselleni jo tiensä päähän.
Mutta ei noita metsään voi jättää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti