Hyvää äitien päivää!

Tilanne huomioon ottaen, emme vierailleet äitiemme luona. 

"Mummojen hajuinen", nykyinen lempikukkani. Laventeli.

Jos maailma olisi raiteillaan, me olisimme tällä hetkellä Ranskassa. WUSB show:ssa. Majoitus on maksettuna joten järjestetään se syksyllä (kuten nyt suunnitelmissa on) tai ensi vuonna, majoitusvarauksemme pitää.

Eilen iltapäivälle lähdimme varta vasten sienimetsään. Senhän tietää jo alunalkaen että sieniä ei tuolta reissulta löydy. Nyt oli koordinaatit mistä niitä saa, säkkitolkulla. Ei saatu.
Kerättiin auton luota sitten kuivia tuohia ettei ihan tyhjin käsin kotiin palata.

Etsi kuvasta Petteri ja Eelis.

On se aikamoista taidetta kun linnut pesiä rakentaa.
Pesärauhaa ei rikottu koska tuo oli selkeästi viimevuotinen ja täysin tyhjä.

Nyppäsin ruven pois Riston kirsusta ja pentele - reikähän siihen jäi. Äkkiä Bepanthenia peliin, se käy kaikkeen.

Illalla seurattiin Avaraa luontoa ja kissojen maailmaa.

Saimilla tosin taisi katse vähän harhailla meidän omaan kissaan Villeen.

Parasta taisi kuitenkin olla hirvennahkaluu.
"Viis kissoista, noitahan nyt näkee."
-saimi-

Riston kirsu näyttää jo paljon paremmalta (vain yksi yö).

Irrotettu ylläolevasta kaksi punkkia (omalta pihalta saatuja) joten tänään laitetaan punkkipanta kaulaan.

Mistä tietää että on kevät?

Mattojen pesu on aloitettu.

Loppuun kuva joka särkee minun sydämen.

Voi Risto rakas.

Treenikentän nurmikonleikkuu.